Olet täällä

Monimuotoisuuslinjaus

Tämä on Partioneuvoston (IV/2011) hyväksymä Suomen Partiolaisten linjaus monimuotoisuuden ja avoimuuden toteutumisesta järjestön toiminnassa. Linjauksen toimenpide-ehdotusten kautta lisätään avoimuutta järjestön eri tasoilla. Tavoitteena on yhdenvertaisuusperiaatteen  mukaisesti toimiva monimuotoinen järjestö. Linjaus tukee monimuotoisen jäsenistömme, eli jokaisen partiolaisen, yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua partiotoimintaan omana itsenään.

”Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioonottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen.” (Suomen Partiolaisten peruskirja 2008).

Toiminnan perustan muodostavat peruskirjaan kirjatut periaatteet, erityisesti partion päämäärä sekä arvopohja. Käytäntöön nämä periaatteet siirtyvät partio-ohjelman ja sitä tukevan koulutusjärjestelmän kautta. Peruskirjan mukaan partion avoimuuteen kuuluu, että partion toiminnassa ja päätöksenteossa noudatetaan yhdenvertaisuuden periaatetta. Järjestössämme tulee näin ollen kunnioittaa jokaisen oikeutta tulla omana itsenään kuuluksi ja nähdyksi riippumatta seuraavista asioista: etninen tai kulttuurinen tausta, kieli, uskonto tai vakaumus, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu, seksuaalinen suuntautuminen tai toimintakyky. Toiminnassamme haluamme myös edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, alueellista yhdenvertaisuutta sekä mahdollisuutta osallistua toimintaan perhetaustasta riippumatta.

Avoimuus on toimintaperiaate, joka lähtee jokaisesta partiolaisesta itsestään. Avoimuus tarkoittaa sitä, että jokainen, joka hyväksyy partion päämäärän ja arvopohjan, on tervetullut mukaan toimintaan. Partio on kohtaamispaikka erilaisille ihmisille ja erilaisille mielipiteille. Koska kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua partiotoimintaan esteettömästi, osallistuminen tehdään jokaiselle mahdolliseksi siinä laajuudessa, kuin se kunkin toimintaympäristössä on mahdollista. Partiossa syrjintä ja kiusaaminen ovat ehdottomasti kielletty.

Monimuotoisuudella tarkoitetaan toiminnallista monimuotoisuutta, joka ottaa huomioon yksilöiden erilaiset tarpeet. Lisäksi monimuotoisuudella viitataan yksilölliseen monimuotoisuuteen jäsenistössämme: olemme monimuotoisia sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen, mielipiteiden, vammojen, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen ja monien muiden syiden kautta.

Linjaus sisältää avoimuutta edistäviä toimenpiteitä erityisesti keskusjärjestölle, partiopiireille ja lippukunnille. Partion avoimuutta edistettäessä on keskityttävä muuttamaan tällä hetkellä sitä mahdollisesti rajoittavia tekijöitä sekä varmistamaan, että partiossa kasvaa monimuotoisuutta kunnioittavia ja yhdenvertaisuutta edistäviä lapsia, nuoria ja aikuisia. Avoimuutta tukevat toimenpiteet edellyttävät sitä, että ensin ymmärrämme, millaisia esteitä avoimuudelle on. Vasta sitten voimme aloittaa keskustelun niiden poistamisesta.

Suomen Partiolaisten tavoitteena on, että partion jäsenistö edustaa väestörakennetta niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos piirin alueella vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia on viisi prosenttia, tulisi silloin myös piirin lippukunnissa olla jäseninä prosentuaalisesti yhtä paljon vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia partiolaisia. Partio on osa yhteiskuntaa, ja haluamme tämän linjauksen kautta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Tavoitteena on, että Suomen Partiolaiset tunnetaan laajasti avoimena ja monimuotoisuutta kunnioittavana järjestönä sekä yhdenvertaisuuden toteuttamisen hyvänä esimerkkinä Suomessa ja maailmalla.

PIIRI- JA KESKUSJÄRJESTÖTASON TUKI

Ohjelma ja koulutus

• Monimuotoisuus, avoimuus ja syrjintään puuttuminen sisältyvät kaikkeen koulutukseen, erityisesti johtajakoulutukseen.
• Partio-ohjelmassa tarjotaan jokaiselle ikäkaudelle useita mahdollisuuksia monimuotoisuuden tunnistamiseen, käsittelemiseen ja toiminnassa huomioimiseen.

Tiedon tarjoaminen

• Luodaan työkalupakki syrjinnän tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä syrjintään puuttumiseen.
• Tehdään selvitys lippukuntien avoimuudesta, jossa kartoitetaan sekä tähän liittyviä haasteita että hyviä käytäntöjä osana lippukuntajohtajabarometria.
• Tiedotetaan jäsenistölle jäsenmaksusta ja jäsenmaksuvapautuksesta sekä tukimuotojen hyödyntämismahdollisuuksista vuosittain.

Viestiminen

• Pidetään yllä keskustelua yhdenvertaisuudesta ja otetaan kantaa ajankohtaisesti avoimuuden puolesta.
• Tiedotetaan monimuotoisuuslinjauksesta ja sen sisältämistä ehdotuksista kaikille partiolaisille.

PÄÄSEEKÖ MUKAAN? – AVOIMUUDEN TARKISTUSLISTA LIPPUKUNNILLE

Avoimuus tarkoittaa konkreettisia toimenpiteitä avoimuuden eteen. Avoimuuden tarkistuslista on tarkoitettu lippukuntatoimijoille välineeksi lisätä monimuotoisuutta ja avoimuutta omassa toiminnassa.

Avoimuuden esteiden tunnistaminen on jo iso askel kohti monimuotoisuuden toteuttamisessa lippukunnan toiminnassa. Siksi alla olevien kysymysten läpikäyminen keskustellen vie monimuotoista partiota eteenpäin.

Kysymyksiä koskien jo partiossa olevia:
• Miten meidän lippukunnassa keskustellaan avoimuudesta jäsentemme kesken?
• Miten varmistamme, että kaikki kokevat turvalliseksi ja mahdolliseksi osallistua toimintaamme omana itsenään?
• Tunnistammeko syrjinnän ja kiusaamisen riittävän luotettavasti?
• Miten puutumme syrjintään tai kiusaamiseen lippukunnassamme?
• Miten huomioimme toiminnassamme erilaiset uskontokunnat ja elämänkatsomukselliset vakaumukset?
• Miten edistämme sitä, että toiminnassamme voi halutessaan olla samoilla ehdoilla mukana kaikki sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta?
• Millä tavoilla lippukuntatoiminnan arjessa vältämme stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaisia tyttöjen ja poikien kuuluisi olla tai mitä heidän kuuluisi tehdä?
• Miten toimimme, jos toiminnassamme on mukana jäsen, jonka kanssa ei ole yhteistä kieltä?
• Tunnemmeko lippukuntamme säännöt? Mitä yhdenvertaisuuteen liittyvää niihin on kirjattu?

Kysymyksiä koskien uusia tulijoita:
• Millä tavalla tuemme etniseltä tai kulttuuriselta taustaltaan vähemmistöön kuuluvia henkilöitä, jotta he kokevat olevansa tervetulleita mukaan toimintaan?
• Millaisia mahdollisuuksia meillä on poistaa erilaisia esteitä, jotta toimintaan voisi tulla mukaan vaikka olisikin joku vamma, esimerkiksi liikuntaeste?
• Miten lippukuntamme tiedotus tavoittaa sellaisia lapsia ja nuoria sekä näiden vanhempia, jotka eivät tule toimeen hyvin suomen tai ruotsin kielellä?
• Ovatko myös aikuiset tervetulleita toimintaan vaikka eivät tunnekaan lippukuntamme perinteitä tai vaikka heillä ei olisi partiotaustaa?
• Kutsummeko vanhempia tutustumaan lippukuntamme toimintaan yhdessä lastensa kanssa?
• Onko lippukunnan johtajaneuvosto suljettu vai avoin foorumi? Sallitaanko siellä erilaisia mielipiteitä?

Kysymyksiä koskien ympäröivää yhteisöä
• Millainen rooli taustayhteisöllä (esimerkiksi seurakunta, kunta tai kaupunki, yritys) on toiminnassamme? Miten tiedotamme siitä kaikille, myös uusille jäsenille?
• Miten lippukunnan asioista tiedotetaan ympäröivälle yhteisölle: partiolaisten vanhemmille, seurakunnalle, koululle ja muille lasten asioita hoitaville tahoille paikkakunnallamme?

 

JATKOTOIMENPITEET

Linjauksessa esitetyt keskusjärjestö- ja piiritason toimenpiteet koskevat Suomen Partiolaisten strategiakautta 2011-2014, ja ne pyritään toteuttamaan strategiakauden loppuun mennessä. Linjauksen toimenpiteet arvioidaan uudelleen seuraavan strategiakauden alussa. Linjauksen liitteenä on toteutussuunnitelma aikatauluineen.

MONIMUOTOISUUTEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET JA LAIT

Monimuotoisuus kuvaa sekä yksilöiden välisiä eroja että toiminnan tasolla toteutettavaa monimuotoisuutta. Olemme monimuotoisia sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen, mielipiteiden, vammojen, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen ja monien muiden syiden kautta. Monimuotoisuus partiotoiminnassa tarkoittaa sitä, että otamme toiminnassamme huomioon erilaiset tarpeet toimintaan osallistumiseen liittyen.

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteistään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yhdenvertaisuus kuuluu kaikille – niin vähemmistöille kuin enemmistöillekin.

Tasa-arvolla viitataan miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään, esimerkiksi tunnustavat tiettyä uskontoa tai kuuluvat seksuaalivähemmistöön. Syrjintää voi olla yksittäinen teko tai se voi olla seurausta epäoikeudenmukaisuutta tuottavista käytännöistä tai säännöistä. Myös kiusaaminen voi olla syrjintää.

Esteettömyys voidaan jakaa fyysiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen. Fyysinen esteettömyys takaa jokaiselle sukupuolesta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai toimintakyvystä riippumattoman mahdollisuuden toimia toisten mukana ja kanssa. Ihmisiä ei saa rakenteellisilla esteillä jakaa aktiivisiin ja passiivisiin, osallistujiin ja sivustakatsojiin. Esteettömyys mahdollistaa: 1) henkilökohtaisten apuvälineiden käyttämisen (esimerkiksi opaskoira, pyörätuoli, kuulolaite); 2) ympäristön ja toimintatapojen erilaisten ominaisuuksien hyödyntämisen (esimerkiksi induktiosilmukka, valaistus, hissi); sekä 3) toisen ihmisen avun (esimerkiksi avustaja, tulkki, opas).
Sosiaalinen esteettömyys on ilmapiirikysymys. Sosiaalisesti esteettömässä järjestössä jokainen voi turvallisesti olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä. Toiminnassa mukana olevien annetaan toimia ja vaikuttaa omista lähtökohdistaan käsin samalla ihmisten yksityisyyttä kunnioittaen. Esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvat eivät yleensä halua profiloitua yksinomaan kyseisen ryhmän edustajana. Sosiaalisen esteettömyyden toteutumisesta ovat vastuussa järjestön kaikki toimijat kaikilla järjestön tasoilla.

Järjestötoimintaan liittyvää lainsäädäntöä
Nuorisolain (72/2006) lähtökohtina ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Näiden lähtökohtien pohjalta toteutetaan nuorisotyötä, jolla tuetaan nuorten kasvua ja aktiivista kansalaisuutta.

Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki velvoittaa mm. työn teettäjää tarvittaessa kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työllistämiseksi ja työssä selviämiseksi. Lisäksi yhdenvertaisuuslaki sallii positiivisen erityiskohtelun, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen.

Tasa-arvolaki (609/1986) kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Laki määrittelee työnantajan velvollisuudet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Tasa-arvolain voidaan katsoa suojaavan myös sukupuolivähemmistöjä.

 

Lähteet

Yhdenvertaisuus.fi

Kop kop - Pääseekö sisään? Yhdenvertaisen järjestötoiminnan opas urheilu- ja nuorisojärjestöille