Olet täällä

Metsäohjelma samoajille

Lähestyessään aikuisikää nuori pohtii ihmisen toiminnan suhdetta luonnon kehityskulkuun, biologiseen monimuotoisuuteen sekä uudistuvien ja uudistumattomien luonnonvarojen käyttöön ja riittävyyteen. Samoajaikäinen on vahva mielipiteissään ja samanhenkisten ystävien löytyminen on tärkeää.  Samoajan on mahdollista tarkastella luonnonvara- ja ympäristökysymyksiä myös maapallon laajuisessa mittakaavassa. Samoaja tarkastelee metsiä kestävän kehityksen näkökulmasta hyvinkin monipuolisesti ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta. Eri metsänkäyttömuotojen yhteensovittamisen merkitys korostuu ja samoajaikäiset nuoret voivat käydä kiivastakin väittelyä riippuen eri katsantokannoista. Samoaja tutustuu myös muiden järjestöjen toimintaan.

Metsäohjelman tavoitteet samoajille:

  • Tietää monta eri tapaa, joilla metsiä käytetään Suomessa
  • Ymmärtää Suomen luonnonsuojelun keskeisiä tavoitteita ja niiden merkitystä
  • On kiinnostunut metsien hyvinvoinnista
  • Osaa hyödyntää metsäluonnon antimia osana terveellistä ruokavaliota
  • Osaa kertoa suomalaisista metsistä ulkomaalaisille partiolaisille
  • Ymmärtää metsien ja metsäalan kansantaloudellisen merkityksen

 

Lähdetään retkelle

Retki uuteen paikkaan

Tavoite: Samoaja rohkaistuu lähtemään retkelle myös tuttujen retkikohteiden ulkopuolelle.

Kuvaus: Samoajat suunnittelevat ja toteuttavat johonkin uuteen paikkaan retken. Retkikohteita etsitään tutuimpien retkipaikkojen ja –kohteiden ulkopuolelta. Retki voi olla teltta- tai kämppämajoituksessa.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja voi etsiä jo ennen kokousta valmiiksi uusia retkeilykohteita esimerkiksi internetistä, kyselemällä muiden lippukuntien retkeilypaikoista tai olemalla yhteydessä lippukunnan kokeneempiin retkeilijöihin tai piiriin. Kun retkikohde on yhdessä päätetty, vartionjohtaja huolehtii tarvittaessa retkipaikan varaamisesta. Vartionjohtaja tiedottaa retkestä samoajille, luotsille ja lippukunnanjohtajalle. Vartionjohtajan tehtävänä on sopia, kuka vastaa retken muonituksesta, kuka pakkaa yhteiset retkitavarat mukaan ja miten retkipaikalle mennään. Ei ole tarkoitus, että vartionjohtaja järjestää retken yksin vaan hän delegoi retken järjestämiseen liittyviä tehtäviä myös muille vartion jäsenille. Vartionjohtaja kysyy tarvittaessa luotsilta neuvoa.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa uusien retkikohteiden etsimisessä ja varaamisessa. Luotsi auttaa samoajia tarvittaessa retken järjestämisessä ja varmistaa, että samoajat ovat ottaneet tarvittavat asiat ja turvallisuuden huomioon.

Kesto: Muutama viikko

Paikka: Sisällä ja ulkona

Kasvatustavoite: Elämänhallinta, Luontosuhde

Taitoalue: Erä- ja leiritaidot, Retkeily, Metsä

Toteutusvinkki 1: Suunnittelemme ja toteutamme samoaja- tai tarpojavartion kanssa vähintään viikonlopun mittaisen retken.

Toteutusvinkki 2: Tutustumme kotipaikkakuntani tai lähiseudun ennestään meille tuntemattomaan retkikohteeseen.

 

Retken omat varusteet

Tavoite: Samoaja ymmärtää retkeilytarvikkeiden ylläpidon ja huollon merkityksen. Samoaja osaa ottaa vastuuta ja huolehtia omista ja lippukunnan retkeilytarvikkeista. Samoaja osaa erottaa välttämättömät tarvikkeet ei-niin-tärkeistä tarvikkeista.

Kuvaus: Samoaja harjoittelee omien retkeilytarvikkeidensa ylläpitoa ja huoltoa. Hän vertailee eri varusteita ja miettii, mitkä varusteet ovat tärkeämpiä kuin toiset.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja, ks. toteutusvinkit.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa samoajia selvittämään, miten retkeilyvarusteita kuuluu huoltaa. Jos samoajat ovat lähdössä retkelle, luotsi varmistaa, että samoajat ovat ottaneet kaiken tarvittavan ja turvallisuuden huomioon. Tarvittaessa luotsi auttaa retken järjestelyissä.

Kesto: Retki, koloilta

Paikka: Sisällä ja ulkona

Kasvatustavoite: Elämänhallinta, Luontosuhde

Taitoalue: Erä- ja leiritaidot, Itsestä huolehtiminen, Retkeily

Toteutusvinkki 1: Huollan omat retkeilyjalkineeni oikein. Tuomme omat retkeilyjalkineemme kokoukseen, perehdymme yhdessä jalkineiden huoltoon ja huollamme jalkineet kokouksessa. Vartionjohtajan tehtävänä on selvittää etukäteen, miten huolto tehdään ja hankkia siihen tarvittavat varusteet. Huomioikaa vartion jäsenten erilaisten jalkineiden mahdolliset erot huolto-ohjeissa.

Toteutusvinkki 2: Teemme retkivarustetestin ja tuotamme testistämme reportaasin lippukunnan lehteen tai nettisivuille. Testissä voi olla esimerkiksi rinkat, kengät, taskulamput tai sadeasut. Jokainen samoaja tuo kokoukseen tai retkelle oman kyseisen varusteen. Varusteita voi pyytää myös lainaksi kokeneemmilta retkeilijöiltä. Vertailkaa esimerkiksi varusteiden hintaa, ominaisuuksia, käytännöllisyyttä, ulkonäköä ja kestävyyttä. Vartionjohtaja huolehtii, että raportti tulee kirjoitettua ja lähetettyä riittävän ajoissa lippukuntalehden toimitukseen tai nettisivujen päivittäjälle.

Toteutusvinkki 3: Teemme retken jossa pitää selviytyä mahdollisimman vähin varustein. Pohtikaa yhdessä luotsin kanssa, mitä varusteita voisi jättää kotiin ja mitkä varusteet ovat täysin välttämättömiä olla mukana. Miettikää myös, mitä varusteita voisi korvata toisella kevyemmällä tai vähemmän tilaa vievällä varusteella ja mitä varusteita jokainen ei tarvitse omaksi, vaan yksi yhteinen riittää. Vertailkaa myös onko varusteluettelo erilainen eri retkikohteissa (esim. kämppä- tai telttamajoitus). Vartionjohtaja huolehtii retken järjestämisestä siten, että delegoi eri osa-alueita muille vartion jäsenille (esim. retkipaikan varaus, muonitus, yhteiset tarvikkeet, kuljetukset).

Toteutusvinkki 4: Opettelen säätämään oman rinkkani ja käymme retkelle lähtiessä läpi myös seikkailija- tai tarpojavartion rinkkojen säädöt. Vartionjohtaja selvittää etukäteen hyviä nettisivuja tai kirjoja, joista rinkan säätämistä voi opetella. Kokoukseen voi pyytää myös kokeneemman retkeilijän auttamaan rinkkojen säätöjen opettelussa.

 

Suunnistus ja kartat

Tavoite: Samoaja kehittää omia suunnistustaitojaan ja rohkaistuu haastamaan itsensä suunnistamalla oman mukavuusalueensa ulkopuolella.

Kuvaus: Samoaja harjoittelee suunnistamista erilaisissa olosuhteissa ja erilaisissa tilanteissa. Samoaja valitsee toimintavinkeistä sellaisen, joka on hänelle entuudestaan vieras ja sopivan haastava.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja hankkii tarvittavat kartat ja tiedottaa kaikkia samoajia siitä, missä ja milloin suunnistetaan ja mitä tarvitsee mukaan. Suunnistuksessa kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan piirin suunnistuskisoja, paikallisten suunnistusseurojen iltarasteja tai alueen kiintorasteja.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa tarvittaessa karttojen hankkimisessa ja sopivan suunnistustapahtuman tai -maaston löytämisessä. Jos samoajat selvästi tarvitsevat koulutusta valitsemaansa suunnistusaiheeseen, luotsi etsii sopivan kouluttajan lippukunnasta tai suunnistusseurasta.

Kesto: Muutama ilta

Paikka: Ulkona

Kasvatustavoite: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Luontosuhde

Taitoalue: Retkeily, suunnistus

Toteutusvinkki 1: Osallistun kuntorasteille tai suunnistuskilpailuun yksin tai parin kanssa.

Toteutusvinkki 2: Suunnistan yöllä yksin tai parin kanssa.

Toteutusvinkki 3: Harjoittelemme suunnistamaan erikoiskarttojen avulla. Esimerkiksi kartta, jossa on pelkästään korkeuskäyrät, kartta josta puuttuvat polut ja tiet, kartta josta on peitetty osia tai vaikkapa kymmeniä vuosia vanha kartta. Paikalliselta suunnistusseuralta voi pyytää apua erilaisten karttojen hankkimisessa tai voi pyytää päästä mukaan suunnistusseuran harjoituksiin.

Toteutusvinkki 4: Suunnistan yksin vähintään 4 km matkan.

Toteutusvinkki 5: Tutustun koordinaattijärjestelmiin (esimerkiksi WGS-84 ja ETRS-TM35FIN) ja ymmärrän niiden merkityksen suunnistuksessa. Esimerkiksi geokätköilyssä gps-koordinaatit pitää tallentaa laitteelle oikeassa muodossa, jotta muut kätköilijät löytävät kätkemäsi kätköt ja itse löydät muiden kätköt. Selvittäkää eri koordinaattijärjestelmien käyttökohteita ja käyttäkää niitä.

Toteutusvinkki 6: Geokätköily on hyvä tapa opetella suunnistusta ja etenkin elektronisten laitteiden käyttöä.

 

Majoitteet

Tavoite: Samoaja ymmärtää erilaisten majoitteiden soveltuvuuden erilaisissa olosuhteissa ja osaa valita majoitteen oikein kulloisellekin retkelle. Samoaja ymmärtää majoitteiden huollon merkityksen niiden käytettävyyden kannalta. Samoaja rohkaistuu kokeilemaan uusia tapoja majoittua luonnossa.

Kuvaus: Samoaja yöpyy erilaisissa majoitteissa luonnossa eri vuodenaikoina.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja selvittää etukäteen testaukseen sopivia majoitteita. Vartionjohtaja huolehtii retken järjestelyistä. Ei ole tarkoitus, että vartionjohtaja järjestää retken yksin vaan hän delegoi retken järjestämiseen liittyviä tehtäviä myös muille vartion jäsenille. Vartionjohtaja kysyy tarvittaessa luotsilta neuvoa.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa samoajia hankkimana tarvittavat majoitteet esimerkiksi toiselta lippukunnalta tai retkivarustelainaamolta mikäli lippukunnalla ei itsellään ole kyseisiä majoitteita. Luotsi kannustaa samoajia kokeilemaan rohkeasti uusia tapoja majoittua. Luotsi neuvoo samoajia majoitteiden pystytyksessä/rakentamisessa ja huollossa. Kun samoajat ovat lähdössä retkelle, luotsi varmistaa, että samoajat ovat ottaneet kaiken tarvittavan ja turvallisuuden huomioon. Luotsi osallistuu tarvittaessa itse retkelle.

Kesto: Retki

Paikka: Ulkona

Kasvatustavoite: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen

Taitoalue: Erä- ja leiritaidot, Retkeily

Toteutusvinkki 1: Osaan pystyttää ja huoltaa kolme erilaista majoitetta, esimerkiksi laavun, erätoverin ja kaminateltan ja yövyn ainakin yhden yön kussakin majoitteessa.

Toteutusvinkki 2: Otamme selvää erilaisista talvimajoitteista ja kokeilemme vähintään kahta erilaista lumimajoitetta, kuten iglua ja lumiluolaa. Iglun ja lumiluolan tekoon löytyy ohjeita ja vinkkejä netistä esimerkiksi hakusanoilla “iglu teko ohje” ja “lumiluola teko ohje” sekä talviretkeilyä käsittelevästä kirjallisuudesta, esimerkiksi Olli Aulion Suuri retkeilykirja.

Toteutusvinkki 3: Toteutamme ryhmällemme vuoden aikana neljä erilaista maastoyötä eri vuodenaikoina. Majoitumme eri tavoin eri retkillä ja kokeilemme vähintään yhtä kaikille uutta tapaa majoittua.

 

Jos tulee hätä

Tavoite: Samoaja osaa hyödyntää taitojaan ja varusteitaan erilaisissa hätätilanteissa ja ymmärtää erilaisiin tilanteisiin tarvittavien varusteiden merkityksen.

Kuvaus: Samoaja harjoittelee toimimista erilaisissa hätätilanteissa sekä tutustuu erilaisissa olosuhteissa hyödyllisiin apuvälineisiin.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on järjestää muulle vartiolle toimiva hätätilanne-simulaatio, joka tuntuu mahdollisimman aidolta ja on silti turvallinen.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa vartionjohtajaa järjestämään aidontuntuisen hätätilanne-simulaation. Luotsi varmistaa, että samoajat harjoittelevat hätätilanteita turvallisissa olosuhteissa ja ilman todellista vaaraa. Luotsin olisi hyvä olla itse paikalla, kun samoajat harjoittelevat hätätilanteista selviytymistä. Tällöin luotsi voi neuvoa samoajia selviytymisessä sekä varmistaa, ettei todellisia vaaratilanteita synny. Mikäli samoajat tarvitsevat esimerkiksi kuivakelluntapukuja jäistäpelastautumisharjoitukseen, auttaa luotsi pukujen hankkimisessa esimerkiksi toiselta lippukunnalta tai meri- tai järvipelastusseuralta.

Kesto: Koloilta, retki

Paikka: Ulkona

Kasvatustavoite: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Luontosuhde

Taitoalue: Erä- ja leiritaidot, Itsestä huolehtiminen, Retkeily, Turvallisuus

Toteutusvinkki 1: Teen naskalit ja harjoittelen niiden käyttöä jäällä. Naskaleiden tekoon löytyy ohjeita netistä esimerkiksi hakusanoilla “naskali teko ohje” sekä talviretkeilyä käsittelevistä kirjoista.

Toteutusvinkki 2: Harjoittelen miten itse pelastaudun jäistä ja miten pelastetaan jäihin pudonnut henkilö. Kertaamme erilaiset hätämerkit sekä hypotermian ensiavun. Jäistä pelastautumisen harjoitteluun kannattaa varata kuivapuku tai pelastautumispuku. Sellaista voi kysellä lainaksi esimerkiksi paikalliselta järvi- tai meripelastusseuralta tai vaikkapa palokunnalta. Järvi- ja meripelastusseuralta voi myös pyytää apua aktiviteetin järjestämisessä.

Toteutusvinkki 3: Opettelemme tekemään hätäsuojan ja harjoittelemme varusteiden korjaamista maasto-olosuhteissa.

Toteutusvinkki 4: Opettelen sytyttämään nuotion ilman tulitikkuja tai sytytintä. Vinkkejä tulentekoon löydät netistä esimerkiksi hakusanoilla “nuotion sytytys ilman tulitikkuja”.

 

Meidän juttu

Vaihtelua retkelle

Tavoite: Samoaja oppii uusia retkeilytaitoja ja ohjelman merkityksen retkeilyssä. Hän oppii keksimään ohjelmaa retkelle.

Kuvaus: Samoajavartion retkillä tehdään usein samat jutut, mutta vaihtelu virkistää. Retkelle saadaan helposti teema ja rakenne tekemällä jotain uutta ja samalla opitaan uusia retkitaitoja.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on johtaa ryhmää valitsemaan omalle vartiolle sopiva toimintamuoto. Vartionjohtajan tehtävänä on luotsin ohjaamana järjestää sopiva aika ja paikka aktiviteetin toteutukselle.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa vartionjohtajaa aktiviteetin käytännön toteutuksessa sekä haastaa samoajia keksimään monipuolisia ja uusia retken toteutustapoja.

Kesto: Muutama ilta ja viikonloppu

Paikka: Retkellä

Kasvatustavoite: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Johonkin kuuluminen ja sitoutuminen, Luontosuhde

Taitoalue:

Toteutusvinkki 1: Sattumaretki. Tämän retken kulkusuunta arvotaan noppaa heittämällä. Lähtö voi olla kolota tai kämpältä ja retken kesto voi olla päivä tai yön yli. Retki on helppo toteuttaa esimerkiksi jollakin retkeilyalueella, jossa on paljon erilaisia reittivaihtoehtoja. Päiväretken kohteeksi puolestaan sopii naapurikaupunki, johon saa uutta ulottuvuutta etenemällä risteyksestä toiseen nopan ohjaamana.

Toteutusvinkki 2: Kokkisota. Järjestämme kilpailun nuotioruoanlaitossa tai trangiakokkauksessa. Kisassa valmistetaan kolmen ruokalajin menu. Kilpailla voi yksilöinä tai pareittain, tuomari valitsee voittajan. Hyviä reseptejä löydätte esimerkiksi Retkiruokaoppaasta tai netistä hakusanoilla trangiaruoka, retkiruoka tai trangiaresepti.

Toteutusvinkki 3: Oma majoite. Valmistamme saatavilla olevista materiaaleista oman majoitteen ja yövymme siinä. Majoitteen voi tehdä esimerkiksi luonnonmateriaaleista tai voitte koota oman yöpymispaikkanne lippukunnan kalustovajan vanhimmista kankaista.

 

Meidän luontomme

Tavoite: Samoaja syventää tietämystä suomalaisesta luonnosta ja ymmärtää luonnon suuruuden. Samoaja innostuu metsän tarjoamista mahdollisuuksista ja osaa käyttää niitä hyödykseen.

Kuvaus: Samoaja tutustuu tarkemmin suomalaiseen luontoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin virkistäytymispaikkana ja ruuanantajana. Hän hyödyntää luontoa omien tarpeidensa mukaan ja toimii luonnon puolesta erilaisin tempauksin ja tavoittein.

 

Liikkeelle luontoon!

Tavoite: Samoaja liikkuu luonnossa kiinnittäen huomiota luonnon monimuotoisuuteen ja merkitykseen ihmisille.

Kuvaus: Samoaja lähtee liikkeelle luontoon yksin tai yhdessä muun vartion kanssa. Luontoretki on vähintään 3h kestävä ja sen aikana tehdään muutakin kuin kävellään sovittu reitti yhdessä, esimerkiksi tunnistetaan lintuja tai luontopolun kasveja.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja kannustaa vartiotaan lähtemään luontoon ja tuoda vartiolle valittavaksi erilaisia reittejä.

Luotsin tehtävä: Luotsi tukee vartionjohtajaa reittivaihtoehtojen valinnassa.

Kesto: vähintään 3 tuntia

Paikka: Ulkona, retkellä

Kasvatustavoite: Luontosuhde

Taitoalue: Erä- ja leiritaidot, luonnontuntemus, Retkeily, Liikunta

Toteutusvinkki 1: Osallistumme opastetulle luontoretkelle. Mainoksia retkistä löytyy eri muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliiton tai BirdLife Suomen sivuilta. Voitte myös pyytää jonkun luonto- tai lintuharrastajan pitämään teille oman retken. Valitkaa retkipaikaksi joku itsellenne tuntemattomampi retkeilyalue.

Toteutusvinkki 2: Otamme luontokuvia kameralla tai maalaamme vesiväreillä luonnon helmassa. Tehkää ensin pidennetty retki luontoon ja miettikää, mikä siellä olisi kuvaamisen tai maalaamisen arvoista. Keskittykää myös yksityiskohtiin ja miettikää niiden merkitystä itsellenne ja luonnolle. Nämä aktiviteetit voi myös yhdistää ottamalla kuvia ja maalaamalla kuvien perusteella sisätiloissa. Kuva voi olla yleiskuva luonnosta mutta erilaisempia teoksia saa kuvaamalla tai maalaamalla pienempiä yksityiskohtia. Kaikilla voi olla esimerkiksi sama kuva/maisema pohjana, mutta jokainen maalaa siitä mieleisensä yksityiskohdan. Tämän aktiviteetin voi tehdä yksin, mutta ryhmän kanssa toimiminen antaa enemmän vaihtoehtoja ja ajatuksia.

Toteutusvinkki 3: Tutustumme geokätköilyyn ja sen sääntöihin. Lähdemme geokätköilemään luonnon helmaan. Valitsemme sellaisia kätköjä, jotka sijaitsevat merkittävissä luontokohteissa.

Toteutusvinkki 4: Lataamme kännykkään jonkin reittisovelluksen, joka esittelee esimerkiksi jääkauden merkkejä tai muinaishautoja. Tutustumme ohjelman esittelemiin kohteisiin ensin itse ja järjestämme sen jälkeen aiheeseen liittyvän retken muille partiolaisille.

 

Hyödynnän luonnon antimia

Tavoite: Samoaja innostuu hyödyntämään luonnon tarjoamia antimia joko suoraan luonnosta tai itse kasvattaen. Samoaja huomaa, että luonnosta saatava ruoka on lähes ilmaista ja sitä hyödyntäen säästää myös rahaa.

Kuvaus: Samoaja tutustuu luonnossa kasvaviin ruuaksi käytettäviin kasveihin. Hän tutustuu myös kasvimaan perustamisen vaatimuksiin ja kasvattaa itselleen tuoretta ruokaa heti syötäväksi tai talveksi säilöttäväksi. Samoaja kalastaa ja opettelee käsittelemään perkaamatonta kalaa.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on hankkia tarvittavat välineet ja varmistaa tarvittaessa oppaat retkelle ja ruuan käsittelyyn. lähtemään luontoon ja tuoda vartiolle valittavaksi erilaisia reittejä.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa johtajaa tiedon hankinnassa ja tarvittaessa on mukana oppaana tai hankkimassa opasta ruuan käsittelyyn.

Kesto: Muutamia päiviä tai viikkoja

Paikka: Ulkona, retkellä, kasvimaalla

Kasvatustavoite: Luontosuhde

Taitoalue: Erä- ja leiritaidot, kansalaistaidot, luonnontuntemus ja –suojelu, retkeily, ruokakulttuuri, ympäristö

Toteutusvinkki 1: Kasvatamme itse yrttejä, kasviksia tai juureksia ja käytämme niitä ruoanlaitossa. Monessa kunnassa on mahdollista vuokrata pieni peltotilkku, jolla voi kasvattaa omia tuotteitaan. Vartio voi vuokrata tällaisen yhdessä tai perustaa kasvimaan jonkun ryhmän jäsenen pihamaalle, ikkunalaudalle tai parvekkeelle. Myös sisätiloissa voi kasvattaa pienimuotoisesti yrttejä tms. syötäväksi kelpaavaa.

Toteutusvinkki 2: Kertaamme Suomen luonnosta löytyvät syötävät kasvit, sienet ja marjat. Tietoa löytää kirjallisuudesta, esimerkiksi Olli Aulion Suuri retkeilykirja ja Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirja. Lähdemme päiväretkelle metsään ja yrittämme löytää näitä mahdollisimman montaa eri lajia. Retken jälkeen keräännymme kololle ja järjestämme koemaistiaiset.

Toteutusvinkki 3: Keräämme marjoja tai omenoita ja teemme niistä hilloa tai mehua talven retkille. Mikäli omasta lähipiiristä ei löydy tietotaitoa, niin kysykää paikallisilta Martoilta tai koulun kotitalouden opettajilta.

Toteutusvinkki 4: Teemme retken, jossa syödään pääosin luonnosta hankittua ruokaa. Maistelkaa esimerkiksi voikukanlehtisalaattia, koivunlehtiperunamuussia, kuusenkerkkäteetä tai sienikeittoa. Vinkkejä luonnon antimien käyttöön ruuanlaitossa löytyy netistä esimerkiksi hakusanoilla “ruokaa luonnosta” ja kirjallisuudesta Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirja.

Toteutusvinkki 5: Kalastamme ongella, virvelillä, katiskalla tai verkoilla. Tunnistamme kalaoppaan avulla kaikki saaliiksi saamamme kalat. Opettelemme suomustamaan, perkaamaan ja fileoimaan kalaa. Jos ette saaneet kalastamalla kalaa tai ette pääse veden äärelle, ostakaa kaupasta käsittelemättömiä ahvenia ja haukia. Kauppaan kannattaa soittaa etukäteen ja sopia kalamyyjän kanssa, että hän jättää teitä varten perkaamattomia kaloja, koska yleensä kaikki kalatiskissä olevat kalat on jo suomustettu ja perattu valmiiksi, vaikka ne eivät olisikaan vielä fileinä. Hyviä ohjeita kalan käsittelyyn löytyy esimerkiksi Youtubesta. Tärkeää on, että teillä on terävä fileointivetsi, jolla käsittelette kaloja. Valmistakaa kalafileistä esimerkiksi mureketta, kalakeittoa tai uunikalaa. Kannattaa selvittää kalaoppaasta tai internetistä, mitkä kalat sopivat mihinkin ruokalajiin. Kalakummit auttavat myös mielellään aktiviteetin toteutuksessa. Alueen Kalakummien yhteystiedot löydät täältä: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?svk=9139

 

Autan luontoa

Tavoite: Samoaja ymmärtää oman lähimetsänsä ja lähiluontonsa merkityksen ihmisten hyvinvointiin ja ymmärtää miksi niitä tulee suojella. Samoaja ymmärtää lisäksi, että metsä tarjoaa toisille elinkeinon. Hän tietää metsänhoidon perusteet.

Kuvaus: Samoaja tutustuu metsänhoitoon ja sen uhkiin ja mahdollisuuksiin. Hän miettii itselleen sopivaa tapaa auttaa luontoa. Ensisijaisesti samoajan tulee pohtia mitä hän voi tehdä oman lähialueensa luonnon hyväksi.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on olla yhteydessä tarvittaviin yhdistyksiin tai kaupungin henkilöstöön ja sopia heidän kanssaan tapa, jolla samoajaryhmä voi toimia.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa johtajaa löytämään kanavat ja keinot, jolla samoajaryhmä voi toimia.

Kesto: 2-3 tuntia

Paikka: Ulkona

Kasvatustavoite: Luontosuhde, Vastuu elinympäristöstä

Taitoalue: Luonnonsuojelu, ympäristö

Toteutusvinkki 1: Tutustumme suomalaiseen metsänhoitoon. Paikallinen metsänhoitoyhdistys, metsästysseura tai riistanhoitoyhdistys ovat hyviä tietolähteitä ja niistä voi pyytää myös henkilön kertomaan. Metsänhoitoyhdistykset toteuttavat myös metsäsertifiointiin liittyvää alueellista kasvatustehtävää ja tämä kannattaa myös mainita yhteydenotossa. Netistä löydät yhteystiedot paikallisiin yhdistyksiin. Metsäretki, jolla tutustutaan käytännön työhön, on suositeltavaa. Myös osallistuminen metsänistutukseen, metsän harvennukseen, hirvenajoon, riistakolmiolaskentaan, hirvitornin rakentamiseen tai riistanruokintapaikan ylläpitoon on mielenkiintoinen kokemus.

Toteutusvinkki 2: Selvitämme, onko lähiseudullamme perinnemaisemaa. Jos on, lähdemme päiväretkelle tai iltaseltaan tutustumaan perinnemaisemaan. Ennen tutustumisretkeä kannattaa etsiä perinnemaisemista tietoa netistä. Osallistumme perinnemaisematalkoihin tai perinnemaiseman ylläpitoon esimerkiksi niittämällä. Yhteistyötä voi viritellä kunnan eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Kaupunginmuseo, kotiseutumuseo tai -yhdistys voivat vastata tällaisesta kunnan alueella.

Toteutusvinkki 3: Osallistumme vieraslajien poistamiseen lähiluonnostamme. Voimme esimerkiksi poistaa luonnosta pujoa, jättibalsamia tai jättilupiinia, jotta ympäristön muut kasvit pääsevät kasvamaan. Vieraslajeja ei saa mennä poistamaan luonnosta omalla päätöksellä. Ottakaa yhteyttä esim. kaupungin puutarhayksikköön ja tiedustelkaa sieltä mitä voitte tehdä ja millä tavalla. Lisätietoja vieraslajeista löydät kansallisesta vieraslajiportaalista: http://www.vieraslajit.fi/

 

Tunnen luontoa

Tavoite: Samoaja tunnistaa luonnossa liikkuessaan vastaan tulevia eläimiä ja niiden jättämiä jälkiä, eri lintulajeja, erilaisia kasveja ja puita, kaloja sekä hyönteisiä.

Kuvaus: Samoaja opettelee tunnistamaan, tai kertaa jo oppimiaan, suomalaisesta luonnosta löytyviä eläimiä, lintuja, kasveja, puita, sieniä, kaloja ja hyönteisiä.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on hankkia asiantunteva opas tai opaskirjoja, joista voi varmistaa tunnistukset. Aktiviteetista voidaan tehdä myös useampi toteutusvinkki.

Luotsin tehtävä: Luotsin tehtävänä on vinkata asiantuntijoita tai auttaa löytämään oppaita. Luotsi ohjaa samoajia valitsemaan riittävän haastavan toteutustavan.

Kesto: Päivä tai useampia päiviä

Paikka: Ulkona luonnossa

Kasvatustavoite: Luontosuhde

Taitoalue: Ympäristö, Erä- ja leiritaidot, Kansalaistaidot, Retkeily, Luonnontuntemus

Toteutusvinkki 1: Lähdemme samoajavartiomme kanssa retkelle metsään tai veden äärelle. Yritämme bongata ja kuvata mahdollisimman monta lintua retken aikana. Seuraavassa kokouksessa esittelemme toisillemme ottamamme kuvat ja yritämme tunnistaa kuvissa olevat linnut lintuoppaan avulla.

Toteutusvinkki 2: Bongaamme lintuja kesän ajan. Vertaamme syksyllä saavutuksiamme. Mikäli lintulajit ovat hukassa, apua saa muun muassa paikallisesta lintuyhdistyksestä. Myös osallistuminen Tornien taistoon tai vastaavaan tapahtumaan auttaa lajien tunnistamisessa ja tuo uusia lajeja nähtäville. Käytä nettiä löytääksesi yhteystiedot paikalliseen BirdLife:n alaiseen lintuyhdistykseen. Sieltä voit saada avuksesi myös henkilön kertomaan linnuista.

Toteutusvinkki 3: Teemme kasviherbaarion. Keräämme esimerkiksi lippukunnan kesäleirillä mahdollisimman monta erilaista kasvia ja kukkaa herbaariota varten. Prässäämme kasvit laittamalla ne talouspapereiden välissä esimerkiksi kirjapinon alle. Prässätyt kasvit teippaamme joko vihkoon tai teemme niistä taulun kolon seinälle. Kirjoitamme kunkin kasvin viereen kasvin nimen ja kasvupaikan. Tämän voi toteuttaa myös sähköisenä versiona kuvaamalla kasvit huolellisesti eri kuvakulmista. Kuvat ja tiedot kasveista sekä kasvupaikoista voi kerätä esimerkiksi blogiin tai Google Driveen.

Toteutusvinkki 4: Lähdemme samoajavartiomme kanssa retkelle lähimetsään. Etsimme erilaisia hyönteisiä ja toukkia esimerkiksi kivien alta, lahoista puista ja sammaleen alta. Yritämme joko tunnistaa hyönteiset jo luonnossa tai poimimme hyönteisiä esimerkiksi pilttipurkkeihin ja tunnistamme ne kololla hyönteisoppaan tai internetin avulla.

Toteutusvinkki 5: Järjestämme ötökkäsafarin valitulle porukalle (esim. sudenpentu- tai seikkailijaryhmälle). Tutustumme alueeseen ensin ilman kohderyhmää ja hankimme tietoa erilaisista hyönteisistä. Hyönteisiä voi etsiä maastosta yhdessä safariporukan kanssa tai niitä voi etsiä valmiiksi purkkeihin rasteille.

Toteutusvinkki 6: Keräämme luonnosta eri puulajien lehtiä tai kaarnapaloja. Teemme puunäytteistä tarpojille puulajitunnistustehtävän, jossa tarpojien tulee tunnistaa puulaji sen lehden tai kaarnan perusteella. Tunnistustehtävän jälkeen käymme tarpojien kanssa yhdessä läpi oikeat vastaukset. Sopikaa tehtävän tekemisestä yhdessä tarpojaluotsin kanssa. Muistakaa, että elävästä puusta ei saa irrottaa kaarnaa.

Toteutusvinkki 7: Lähdemme vartiomme kanssa sienestämään.Otamme mukaan sienioppaan, jotta voimme tunnistaa kaikki luonnossa vastaan tulevat sienet. Keräämme mukaamme vain ruokasieniä, joista joko valmistamme heti retken jälkeen ruokaa tai säilömme ne pakastamalla tai kuivattamalla tulevaa käyttöä varten. Apuja tunnistamiseen saat esimerkiksi Martta-yhdistykseltä tai koulun biologian opettajilta.

Toteutusvinkki 8: Osallistumme onki- tai pilkkikilpailuun tai pidämme oman onki- tai pilkkikilpailun, jossa pitää onkia tai pilkkiä vuorokauden aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Kilpailun aikana voi käydä onkimassa tai pilkkimässä useammassa paikassa, kuten järvellä, meressä ja joessa. Mikäli käytte pilkillä, muistakaa varustautua naskalein ja ottaa mukaan pelastusköysi ja muutenkin varustautua retkeen turvallisesti sekä tarkkailkaa jäätä koko reissun ajan!

Toteutusvinkki 9: Kalastamme ongella, virvelillä, katiskalla tai verkoilla. Tunnistamme kalaoppaan avulla kaikki saaliiksi saamamme kalat. Muistakaa tarkistaa mitä lupia tarvitaan erilaisiin kalastustapoihin ja eri alueilla!

Toteutusvinkki 10: Suunnittelemme ja toteutamme yöllisen majava-, pöllö-, yökkös- tai lepakkoretken. Tähän saatte apuja paikallisilta luontoyhdistyksiltä, jotka tietävät minne kannattaa suunnata. Voitte myös käydä ensin jollakin paikallisella järjestetyllä retkellä ja sen jälkeen suunnitella retken omalle vartiolle tai nuoremmille vartioille.

Toteutusvinkki 11: Eläinten jätökset ja jäljet. Kuljemme luonnossa ja etsimme sieltä erilaisia eläinten jättämiä jälkiä. Tällaisia jälkiä ovat esim. eläinten jätöskasat, käpälän tms. jälki sekä erilaiset ruoaksi käytetyt kävyt. Apua saat esimerkiksi Luonto-Liitosta.

 

Tekoja pallomme hyväksi

Metsien kestävän käytön keskustelupeli

Tavoite: Samoaja tietää monta eri tapaa, joilla metsiä ja puumateriaalia käytetään Suomessa. Samoaja ymmärtää Suomen metsien suojelun keskeisiä tavoitteita ja on kiinnostunut metsien hyvinvoinnista. Pelin kautta myös opitaan keskustelemaan erilaisista, toisistaan myös vastakkaisista näkökannoista sopuisasti.

Kuvaus: Valmistakaa PlayDecide Metsien kestävän käytön keskustelupeli lippukuntanne käyttöön ja pelatkaa peli 4–8 hengen pienryhmissä. Tulostettavan materiaalin ja ohjeen voi ladata Tiedekeskus Pilkkeen sivuilta.

Metsien kestävä käyttö -pelissä keskustellaan siitä, miten metsien ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä on mahdollista toteuttaa käytännössä, ja kuinka metsiin kohdistuvat ristiriitaiset tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Pelin lopputuloksena syntyy peliporukan yhteinen kannanotto metsien kestävään käyttöön. Pelin jälkeen voitte pohtia, oletteko itse samaa mieltä pelihahmonne kanssa. Voitte myös järjestää pelin tarpojaikäisille ja toimia itse pelinvetäjinä.

PlayDecide on Euroopan tiedekeskusjärjestö Ecsiten projekteissa kehitetty keskustelupeli, jonka avulla voi käsitellä helppotajuisesti ajankohtaisia tieteellisiä ja tietopohjaisia aiheita. Pelaajat oppivat ilmaisemaan kantansa tieteen ja teknologian herättämiin kysymyksiin sekä etsimään yhdessä niihin ratkaisuja. Tiedekeskus Pilke on tuottanut PlayDecide Metsien kestävä käyttö –pelisovellukseSuomen Metsäsäätiön apurahalla. Pelistä on suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen versio.

Kesto: Valmistelut 30 min, pelisessio 60-80 min

Paikka: Kotona tai kololla

Kasvatustavoite: Luontosuhde, vastuu elinympäristöstä, järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen

Taitoalue: Kansalaistaidot, vaikuttaminen, yhteiskunta, luonnonsuojelu, ympäristö

Tarvikkeet: Pelitiedosto täältä: www.tiedekeskus-pilke.fi/tule-oppimaan/playdecide/ 
A3 papereita,  A4 tulostuskartonkia valkoista, vihreää, sinistä, punaista ja keltaista.

Kenen kanssa: Oman samoajaryhmän kanssa

 

Pientä mutta suurta

Tavoite: Samoaja oppii järjestämään tehokkaan tempauksen yhteisen ympäristön hyväksi.

Kuvaus: Samoaja tekee konkreettisia tekoja lähiympäristönsä hyväksi. Teon ei tarvitse olla iso, mutta siihen pitää saada mukaan muitakin kuin oma samoajavartio tai johdettava ryhmä.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtaja määrittelee yhdessä ryhmänsä kanssa millaisen ympäristöteon ryhmä tai yksittäinen samoaja haluaa tehdä. Vartionjohtaja jakaa samoajille vastuutehtävät tapahtuman toteuttamiseksi.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa kohteen määrittelyssä ja opastaa eteenpäin löytämään ulkopuolista apua tarvittaessa, esimerkiksi lupa-asioissa. Luotsi auttaa myös markkinoinnissa, mikäli tempaukselle halutaan medianäkyvyyttä ja osallistujia.

Kesto: Koloilta tai pidennetty koloilta

Paikka: Ulkona

Kasvatustavoite: Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen, vastuu elinympäristöstä

Taitoalue: Kansalaistaidot, Kädentaidot, Luonnonsuojelu, Ympäristö

Toteutusvinkki 1: Järjestämme lippukunnan roskatalkoot, haravointitalkoot tai muun viihtyisyyttä lisäävän ympäristötapahtuman. Kohteena voi olla oma kolo tai kämppä, mutta samoajavartio voi koordinoida myös jonkun yrityksen tai yhteisön lippukunnalle antamaa tehtävää alueen siivouksesta.

Toteutusvinkki 2: Järjestämme lippukunnan roskatalkoot, haravointitalkoot tai muun viihtyisyyttä lisäävän ympäristötapahtuman. Kohteena voi olla oma kolo tai kämppä, mutta samoajavartio voi koordinoida myös jonkun yrityksen tai yhteisön lippukunnalle antamaa tehtävää alueen siivouksesta.

Toteutusvinkki 3: Vähennetään kulutusta. Määrittelemme ryhmässämme muutoksen, jota tavoitellaan, esimerkiksi sähkön- tai vedenkulutuksen vähentäminen kololla ja keinot, joilla tavoitteeseen pyritään. Mukaan hankkeeseen halutaan koko lippukunta ja muutoksesta tulee pysyvä. Käynnistämme toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi ja arvioimme toteutumista projektin päätyttyä. Vihreä lippu –hankkeista löytyy hyviä esimerkkejä.

Toteutusvinkki 4: Selvitämme lippukuntamme ympäristövaikutuksia, esimerkiksi sähkön- ja vedenkulutusta sekä syntyvää roskamäärää. Teemme kolme toteuttamiskelpoista ehdotusta lippukunnan toiminnan ympäristörasituksen vähentämiseksi ja esittelemme ne lippukunnan hallitukselle tai johtajistolle. Kun ehdotuksia lähdetään toteuttamaan, osallistumme ja ohjaamme muita tarvittaessa. Apua ympäristövaikutusten tarkasteluun saa esimerkiksi Kirkon ympäristödiplomi -materiaalista. Löydät Suomen YK-liiton sivuilta taulukoita ja tilastoja aiheeseen, sivuja päivitetään aktiivisesti ja tietoa on paljon.

Toteutusvinkki 5: Tutustumme ja osallistumme luonnonsuojeluprojektiin, joka toteutetaan paikkakunnallamme. Samoajavartio voi ottaa vastuuta isommasta palasesta projektissa eikä olla vain talkooapuna, jos mahdollista. Sopivia projekteja ovat luonnonsuojelualueiden huoltotyöt ja kulttuurimaisemien huolto tai kuntakohtaiset projektit. Kaupungin puutarhuri tai metsänhoitoyhdistys on hyvä taho aloittaa projektin etsintä luotsin avustuksella.

Toteutusvinkki 6: Vietämme viikon pihistellen energiaa. Pidämme kirjaa teoistamme ja vertailemme merkintöjämme kokouksessa. Otamme myös selvää, miten kotioloissa voisi hyödyntää tuuli- tai aurinkoenergiaa tai maalämpöä.

 

Kuluttaminen

Tavoite: Samoaja pienentää ekologista jalanjälkeään.

Kuvaus:  Samoaja pohtii omien kulutustapojensa ja –tottumustensa vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön ja maapalloon.

Kesto: koloilta

Paikka: Sisällä

Kasvatustavoite: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Vastuu elinympäristöstä

Taitoalue: Itsestä huolehtiminen, Kansalaistaidot, Luonnonsuojelu, Ympäristö

Toteutusvinkki 4: Tutustukaa samoajavartion kanssa metsäsertifiointiin. Mikä metsäsertifiointi on ja mihin sitä tarvitaan? Metsäsertifioinnin tarkoituksena on osoittaa, että metsää hoidetaan ja käytetään kestävästi. Metsäsertifioinnissa mukana oleva metsänomistaja on sitoutunut sertifioinnin vaatimuksiin, jotka koskevat metsätalouden taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä ulottuvuuksia. Sertifiointivaatimukset ovat eri sidosryhmien yhteistyönä sovittuja periaatteita, joiden toteutuminen käytännössä todennetaan riippumattomalla arvioinnilla. Kuluttajille tuotteen sertifiointileima kertoo tuotteen kestävyydestä. Jotta tuotetta voidaan myydä sertifioituna, tarvitaan sertifioidun raaka-aineen lisäksi sertifioitu puun hankintaketju. Katkeamattomalla alkuperänhallintaketjulla voidaan osoittaa puun tai siitä valmistetun tuotteen olevan peräisin laillisista lähteistä ja kestävästi hoidetuista metsistä. Keskustelkaa mitkä merkit ovat mielestänne luotettavia ja mitä tarkoittaa viherpesu?

Lisätietoja sertifiointijärjestelmistä: FSC http://fi.fsc.org sekä PEFC www.pefc.fi. Voitte myös soittaa metsäalan yrityksiin, rautakauppaan tai paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen ja kysyä mitä tarkoittaa metsäsertifiointi ja mitä hyötyä siitä on.

 

Samoaja kouluttautuu

Erätaitokurssi

Tavoite: Samoaja syventää erätaito-osaamistaan

Kuvaus: Samoaja osallistuu erätaitokurssiin

Vartionjohtajan tehtävä: -

Luotsin tehtävä: Luotsin tehtävänä on auttaa samoajaa löytämään tietoa kurssin osallistumismahdollisuuksista. Luotsi neuvoo samoajaa ilmoittautumaan ajoissa kurssille ja auttaa tarvittaessa kurssille valmistautumisessa.

Kesto: Viikonloppu

Paikka: Maasto

Kasvatustavoite: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Luontosuhde

Taitoalue: Erä- ja leiritaidot, Itsestä huolehtiminen, Luonnontuntemus ja –suojelu, Partion taidot, Retkeily, Tuli

Toteutusvinkki 1: Osallistun erätaitokurssille. Kursseja järjestetään eri piireissä toistaiseksi eri nimillä ja hieman eri sisällöillä. Suomen Partiolaisten jaon mukaan järjestetään erätaitoperuskurssi ja erätaitojatkokurssi mutta myös esimerkiksi ”erätaitokurssi I, II ja III”–jako on käytössä muutamassa piirissä. Oman lippukuntasi koulutusvastaava osaa kertoa tarkemmin oman piirin käytänteistä.

 

Vaeltamaan

Vaelluksen ruoka

Tavoite: Samoaja ymmärtää ravinnon merkityksen vaelluksen onnistumisen kannalta sekä osaa suunnitella ja valmistaa vaelluksella tarvittavanruuan.

Kuvaus: Samoaja tutustuu erilaisiin vaellusruokiin. Hän harjoittelee ruokien esivalmisteluja ennen vaellusta ja tekee ruokaa vaellusolosuhteissa.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on hankkia tarvittavat raaka-aineet ruuan valmistukseen.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa samoajia tarvittaessa vaellusruokien suunnittelussa ja ruokaostosten tekemisessä. Luotsi keskustelee samoajien kanssa siitä, millainen ruoka sopii vaellusolosuhteisiin.

Kesto: Koloilta ja retki tai vaellus

Paikka: Sisällä, ulkona

Kasvatustavoite: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Luontosuhde

Taitoalue: Erä- ja leiritaidot, Itsestä huolehtiminen, Retkeily, Ruuan valmistus

Toteutusvinkki 1: Kuivaamme ruokaa vaelluksellemme. Kuivata voi lähes mitä tahansa: jauhelihaa, perunaa, juureksia, omenaa… Kuivaaminen tekee ruuista kevyempiä kantaa ja lisäksi ne säilyvät paremmin vaellusolosuhteissa. Kuivaaminen vaatii yleensä raaka-aineen pilkkomista ohuiksi siivuiksi ja itse kuivaaminen voi kestää useita tunteja. Siksi kuivaaminen onkin helpointa toteuttaa esimerkiksi retkellä ennen vaellusta tai jonkun kotona. Koloillassa voidaan yhdessä pilkkoa ainekset, jotka sitten jaetaan kaikille kotiin kuivattavaksi. Kuivata voi esimerkiksi kiertoilmauunilla tai oikealla kuivurilla. Kuivattu ruoka laitetaan vaelluksella likoamaan tiiviiseen vesiastiaan muutamaksi tunniksi (esim. edellisen aterian jälkeen) ja liottamisen jälkeen raaka-ainetta voi käyttää normaaliin tapaan. Liottamista varten kannattaa mukaan ottaa erillinen vesitiivis liotusastia. Lisää tietoa ruuan kuivaamisesta löydät internetistä hakusanalla “ruuan kuivaaminen” ja kirjasta Olli Aulio Suuri Retkeilykirja.

Toteutusvinkki 2: Suunnittelemme ruokalistan vähintään kaksi vuorokautta kestävälle vaellukselle. Yritämme hyödyntää ruokalistassa mahdollisimman erilaisia vaellusruokien reseptejä ja aineksia. Käytämme vaelluksellamme suunnittelemaamme ruokalistaa. Jos emme lähde vaeltamaan, kokeilemme tehdä retkellä kaikki suunnittelemamme ruuat ulkona trangialla/nuotiolla kuin olisimme vaelluksella. Ottakaa ruuan suunnittelussa huomioon ruuan paino, säilyvyys ja ravitsevuus. Ruuan säilymiseen vaikuttaa myös se, mihin vuodenaikaan vaellus tehdään. Reseptejä retkiruokiin löytyy retkiruokaoppaista ja netistä esimerkiksi hakusanoilla “trangia”, “retkiruoka”, “vaellusruoka” ja kirjasta Olli Aulio Suuri Retkeilykirja.

Toteutusvinkki 3: Suunnittelemme vaellukselle energiapitoisen ruokalistan ja laskemme siitä saatavat energiamäärät. Testaamme listaa retkellä tai vaelluksella. Tietoa energian tarpeesta ja ruokien energiasisällöstä löytyy netistä esimerkiksi hakusanoilla kalorilaskuri, energian tarvelaskuri, energian kulutus. Reseptejä retkiruokiin löytyy retkiruokaoppaista ja netistä esimerkiksi hakusanoilla “trangia”, “retkiruoka” ja “vaellusruoka” ja kirjasta Olli Aulio Suuri Retkeilykirja.

 

Vaelluksen varusteet

Tavoite: Samoaja ymmärtää, millaisia varusteita eri vaelluksilla tarvitaan ja osaa hyödyntää varusteitaan erilaisissa tilanteissa.

Kuvaus: Samoaja tutustuu erilaisiin vaelluksella tarvittaviin varusteisiin sekä niiden ylläpitoon ja huoltoon. Samoaja osaa ottaa säätilan huomioon varusteita pakatessaan.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on selvittää etukäteen muutama nettilinkki tai kirja aiheesta, joihin voidaan yhdessä kokouksessa perehtyä.

Luotsin tehtävä: Luotsi auttaa tarvittaessa samoajia löytämään tarvitsemaansa tietoa aiheesta. Luotsi voi pyytää jonkun johtajan tai muun kokeneen vaeltajan kouluttamaan samoajille esimerkiksi lautan teosta tai vaellusvarusteista.

Kesto: Koloilta, retki

Paikka: Sisällä, ulkona

Kasvatustavoite: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Luontosuhde

Taitoalue: Erä- ja leiritaidot, Itsestä huolehtiminen, Retkeilyt

Toteutusvinkki 1: Harjoittelen huoltamaan hiihtovarusteeni. Suksien voiteluun löytyy ohjeita netistä esimerkiksi hakusanoilla “suksien voitelu ohje”. Eräsuksien huollossa tulee huomioida pohjan materiaali ja pitopohjasuksille on erilaiset huolto-ohjeet kuin “tavallisille” voideltaville suksille. Lisätietoa saat myös eräsuksia myyvistä liikkeistä. Eräsuksissa tulee suksien lisäksi huoltaa myös siteet: tarkistaa että siteet ja lenkit ovat ehjät. Sauvojen kunto tulee myös tarkastaa, myös sompien ja rannelenkkien kiinnitys.

Toteutusvinkki 2: Tiedän, miten viikon mittaisen vaelluksen varusteet pakataan sopivalla tavalla. Osaan huomioida vuodenajan vaikutuksen varusteisiin ja pakkaamiseen. Varusteiden pakkaamista voi harjoitella vaikka siten, että vartionjohtaja tuo kololle suuren määrän vaelluksen kannalta tarpeellista ja tarpeetonta tavaraa sekä rinkan. Ensin mietitään yhdessä, mitkä varusteet pakataan mukaan ja mitkä jätetään kotiin. Sen jälkeen pakataan yhdessä rinkka oikeaoppisesti. Samassa yhteydessä kannattaa tarkistaa rinkan säädöt. Vinkkejä varusteiden pakkaamiseen saa esimerkiksi Reppu-kirjasta ja kirjasta Olli Aulio Suuri Retkeilykirja.

Toteutusvinkki 3: Rakennamme vesikulkuneuvon, jolla ylitämme pienen vesistön. Esimerkkejä kulkuneuvosta ovat rinkkalautta ja donitsi. Rinkkalauttaan tarvitsee pakattujen rinkkojen lisäksi pressun/jätesäkkejä ja narua (ja riukua), joten sen rakentamista voi opetella lähes missä tahansa. Donitsin rakentamiseen tarvitaan pressun ja narun lisäksi paljon kaislaa, joten se on yleensä helpointa rakentaa retkellä runsaskaislaisen vesistön äärellä. Ohjeita löytyy netistä hakusanoilla “rinkkalautta”, “donitsi” ja kirjasta Olli Aulio Suuri Retkeilykirja.

Toteutusvinkki 4: Valmistaudumme vaeltamaan talvella ja toteutamme vähintään kahden vuorokauden mittaisen talvivaelluksen. Vaelluksen suunnittelu kannattaa aloittaa vaellusreitin suunnittelusta. Jos ette itse keksi hyvää paikkaa lähteä vaeltamaan, kannattaa kysyä neuvoa luotsilta tai toiselta johtajalta. Hienoja vaellusreittejä on muuallakin kuin Lapissa, saatatte yllättyä, miten läheltä teitä löytyy hyvä maasto! Vaellusta helpottaa se, jos reitin varrella on kaivoja, autiotupia tai kiintolaavuja. Suunnitelkaa vaelluksen ruuat huolella, ottakaa huomioon niiden paino, tilavuus, säilyvyys ja energiapitoisuus. Laatikaa yhdessä sekä yhteisten- että henkilökohtaisten varusteiden varustelista. Huolellinen valmistautuminen vaellukselle on ensiarvoisen tärkeää vaelluksen onnistumisen ja turvallisuuden kannalta! Monenlaisia vinkkejä vaellukselle valmistautumiseen löytyy internetistä hakusanoilla vaellus, vaellusvarusteet ja teoksesta Olli Aulio Suuri Retkeilykirja.

Toteutusvinkki 5: Vertailemme pukeutumista ja muita tarvittavia henkilökohtaisia varusteita leirillä/retkellä ja vaelluksella. Tuokaa kololle kasa retki- ja vaellusvarusteita ja vaatteita, sekä kaksi rinkkaa. Pakatkaa

toiseen rinkkaan varusteet leirille/retkelle ja toiseen rinkkaan varusteet vaellukselle. Punnitkaa, mitä kumpikin rinkka painaa. Yrittäkää saada vaellusrinkasta mahdollisimman kevyt ilman, että otatte sieltä pois mitään välttämätöntä. Halutessanne punnitkaa kaikki varusteet yksitellen ja kirjoittakaa niiden painot ylös vertailua varten. Kirjoittakaa tutkimuksenne pohjalta vaelluksen varustelista, jonka jaatte lippukunnan muille ryhmille.

Toteutusvinkki 6: Testaamme, miten kannattaa suojautua sateelta, tuulelta ja pakkaselta. Tuokaa kololle vaatteita erilaisia sääolosuhteita varten. Tehkää vaatteista kolme “täydellistä” asukokonaisuutta: yksi kunnon kaatosateeseen syksyllä, yksi navakkaan tuuleen merellä keväällä ja yksi -25 asteen pakkaseen talvella. Jos mahdollista, testatkaa asukokonaisuuksien toimivuutta aidoissa olosuhteissa ulkona. Toimivatko nämä asukokonaisuudet myös vaelluksella vai pitäisikö asukokonaisuutta muuttaa vaellusta varten? Vinkkejä pukeutumiseen löytyy esimerkiksi Reppu-kirjasta ja teoksesta Olli Aulio Suuri Retkeilykirja.

Toteutusvinkki 7: Kokoan itselleni survival kit:n. Survival kit on pieni rasia tai pussi, jonne kerätään selviytymisen ja hätätilanteiden kannalta olennaisia asioita. Jos kit on pieni metallirasia, voi siinä tarvittaessa keittää vettä. Kit:ssä voisi olla ainakin vahvaa lankaa, neula, siimaa, ongenkoukku, veitsen terä ja tulukset. Ideoikaa itse lisää tarvikkeita kit:iin tai katsokaa ideoita netistä. Kit:n olisi hyvä olla melko pieni ja kevyt, mutta kuitenkin sisältää riittävät tarvikkeet.

 

Vaelluksen turvallisuus

Tavoite: Samoaja ymmärtää, miten tärkeää on ottaa turvallisuus huomioon vaellukselle lähdettäessä. Samoaja osaa hyödyntää taitojaan ja varusteitaan erilaisissa hätätilanteissa.

Kuvaus: Samoaja perehtyy vaelluksen turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin ja opettelee toimimaan hätätilanteessa.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on valmistella vartio vaellusta varten. Myös hätätilanteisiin varautuminen kuuluu vaellukselle valmistautumiseen. Vartionjohtaja varmistaa, että vaellus on turvallinen ja vaeltajilla on riittävät taidot vaelluksesta selviytymiseen.

Luotsin tehtävä: Luotsi keskustelee yhdessä samoajien kanssa vaellukseen liittyvistä riskeistä. Luotsi pohtii samoajien kanssa, miten onnettomuuksia ja hätätilanteita voi ennaltaehkäistä ja miten hätätilanteissa toimitaan.

Kesto: Koloilta

Paikka: Sisällä

Kasvatustavoite: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Luontosuhde

Taitoalue: Ensiapu, Erä- ja leiritaidot, Itsestä huolehtiminen, Retkeily

Toteutusvinkki 1: Mietimme, mitä tapaturmia voi sattua vaelluksella. Harjoittelemme ensiaputaitoja tällaisten tilanteiden varalta ja kokoamme ensiapulaukun vaellusta varten. Yrittäkää pakata ensiapulaukkuun kaikki tarvittava, mutta silti niin, ettei se paina liikaa/vie tilaa. Jos ette itse ole käyneet vielä ensiapukurssia, voitte pyytää jonkun kurssin käyneen johtajan kokoukseenne opettamaan teille ensiaputaitoja.

Toteutusvinkki 2: Selvitämme, miten kylmä vesi, pakkanen ja tuuli vaikuttavat ihmisen selviytymiskykyyn ja huomioin tämän valmistautuessani vaellukselle. Vinkkejä pukeutumiseen löytyy netistä tai esimerkiksi Reppu-kirjasta tai teoksesta Olli Aulio Suuri Retkeilykirja.

Toteutusvinkki 3: Kertaamme suunnistustaitomme ennen vaellusta ja sen, miten toimitaan eksymistilanteessa. Tarkastakaa, että osaatte käyttää kompassia sekä lukea vaelluksella käytettävää karttaa. Jos suunnistustaidot ovat hukassa, pyytäkää suunnistustaitoinen johtaja tai suunnistusseuran jäsenkokoukseenne kouluttamaan teille suunnistusta. Pohtikaa, miten toimitte vaelluksella tilanteessa, jossa olette eksyksissä. SP.n turvallisuusohjeesta löytyy myös vinkkejä eksymistilanteisiin.

Toteutusvinkki 4: Perehdymme SP:n turvallisuusohjeeseen ja poimimme sieltä vaelluksen kannalta olennaisia asioita, jotka huomioimme vaellusta suunniteltaessa.

Toteutusvinkki 5: Suunnittelemme yhden hätämajoitteen, jonka voisi rakentaa helposti vaelluksen aikana. Kokeilemme hätämajoitteen rakentamista ennen vaellusta ja jos mahdollista, yövymme siinä yhden yön. Hätämajoitteen tulisi suojata hyvin tuulelta ja sateelta ja varsinkin kylminä vuodenaikoina sen pitäisi myös eristää lämpöä. Hätämajoite pitäisi pystyä rakentamaan mukana jo muuten olevista tarvikkeista (esim. sadeviitta, rinkan sadesuoja, makuualustat) ja luonnosta löytyvistä materiaaleista. Vaellukselle kannattaa aina varata vähän narua mukaan, sitä voi tarvita monessa asiassa, kuten myös hätämajoitteen rakentamisessa.

 

Lähdetään vaellukselle

Tavoite: Samoaja rohkaistuu kokeilemaan uusia vaelluskohteita ja uusia tapoja vaeltaa.

Kuvaus: Samoaja osallistuu itselleen uudenlaisen vaelluksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Vartionjohtajan tehtävä: Vartionjohtajan tehtävänä on huolehtia, että kaikki vaelluksen ennakkotyöt on tehty: vaellusreitti suunniteltu, kartat hankittu, ruokailut suunniteltu ja ruuat ostettu, juomahuolto suunniteltu, yhteiset varusteet pakattu ja kuljetukset järjestetty. Vartionjohtaja voi delegoida näitä tehtäviä myös muille samoajille. Vartionjohtaja huolehtii, että kaikki samoajat osaavat pakata mukaan tarvittavat varusteet, rinkat on pakattu oikein ja yhteiset tavarat on jaettu painon mukaan tasan vaeltajien kesken.

Luotsin tehtävä: Luotsi keskustelee yhdessä samoajien kanssa, millainen vaellus olisi samoajille uusi ja sopivan haastava. Luotsi auttaa samoajia vaellusreitin löytämisessä, karttojen hankkimisessa, ruokien suunnittelussa ja hankinnoissa, yhteisten ja henkilökohtaisten varusteiden varustelistojen tekemisessä sekä kuljetuksissa vaelluspaikalle. Jos mahdollista, luotsi osallistuu itse vaellukselle samoajien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun samoajat eivät ole kovin kokeneita vaeltajia.

Kesto: Retki

Paikka: Ulkona

Kasvatustavoite: Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen, Luontosuhde

Taitoalue: Erä- ja leiritaidot, Itsestä huolehtiminen, Retkeily, Suunnistus, Liikunta

Toteutusvinkki 1: Suunnittelemme, valmistelemme ja toteutamme yön yli kestävän vaelluksen, jossa liikutaan jollain lihasvoimalla liikkuvalla kulkuvälineellä, esimerkiksi soutuveneellä, kanootilla, polkupyörällä tai resiinalla. Kulkuväline määrittelee pitkälti sen, millaisessa maastossa vaellus voidaan järjestää. Pyytäkää tarvittaessa luotsilta apua vaellusreitin valinnassa ja muissa vaelluksen järjestelyissä. Suunnitelkaa yhdessä ruokalista vaellukselle ja muistakaa ottaa huomioon ruuan paino, tilavuus, säilyvyys ja energiapitoisuus.

Toteutusvinkki 2: Harjoittelemme hiihtämistä talvivaellusvarusteissa. Ottakaa talviretkelle mukaan hiihtovarusteet ja pakatkaa rinkka ikään kuin olisitte lähdössä vaellukselle. Kokeilkaa retkellä miltä tuntuu hiihtää 5 –10 km matka täydessä vaellusvarustuksessa.

Toteutusvinkki 3: Suunnittelemme, valmistelemme ja toteutamme erävaelluksen, jonka etäisyys kololta on vähintään 200 km, kesto 4-8 vrk ja jossa yövytään autiotupa-, teltta- tai laavumajoituksessa. Vaelluksen suunnittelu kannattaa aloittaa vaellusreitin suunnittelusta. Jos ette itse keksi hyvää paikkaa lähteä vaeltamaan, kannattaa kysyä neuvoa luotsilta tai toiselta johtajalta. Vaellusta helpottaa se, jos reitin varrella on kaivoja, autiotupia tai kiintolaavuja. Suunnitelkaa vaelluksen ruuat huolella, ottakaa huomioon niiden paino, tilavuus, säilyvyys ja energiapitoisuus. Laatikaa yhdessä sekä yhteisten- että henkilökohtaisten varusteiden varustelista. Huolellinen valmistautuminen vaellukselle on ensiarvoisen tärkeää vaelluksen onnistumisen ja turvallisuuden kannalta. Monenlaisia vinkkejä vaellukselle valmistautumiseen löytyy internetistä hakusanoilla vaellus, vaellusvarusteet ja teoksesta Olli Aulio Suuri Retkeilykirja.

Toteutusvinkki 4: Suoritamme nahkaliljan. Nahkaliljat ovat merkkejä, jotka suoritetaan kävellen tai hiihtäen. Liljoja on kolmea eri tasoa ja vaativamman suorittamiselle on aina edellytyksenä, että helpompi lilja on jo suoritettu. Matkan vaeltamiseen on aina aikaa maksimissaan 24 tuntia ja selässä pitää olla vähintään 8 kg reppu/rinkka. Vihreä nahkalilja on 40 km kävellen tai 60 km hiihtäen. Punainen nahkalilja on 50 km kävellen tai 70 km hiihtäen. Harmaa nahkalilja on 60 km kävellen tai 80 km hiihtäen. Musta, epävirallinen nahkalilja on 100 km kävellen tai hiihtäen. Suoritetuista nahkaliljoista saa kustakin erivärisen merkin, jota kannetaan vyössä. Nahkaliljat ovat hyvää kuntoharjoitusta ja ryhmän yhteistyökyvyn testaamista rasituksen alla. Ihan kylmiltään ei nahkaliljaa kannata lähteä suorittamaan, vaan sitä varten kannattaa harjoitella ensin kävelemällä lyhyempiä matkoja. Ohjeet nahkaliljojen suorittamiseen löytyy esimerkiksi Partiowikistä.

Toteutusvinkki 5: Suunnittelemme ja toteutamme ainakin yhden vuorokauden melontavaelluksen. Jos olette kokemattomia melojia, käykää ensi harjoittelemassa melomista. Kanootteja voi kysellä lainaan esimerkiksi piiristä, muilta lippukunnilta tai paikallisilta melontaseuroilta. Suunnitelkaa luotsin avustuksella mukava melontareitti, jonka varrella pääsette myös lepäämään rantaan ja yöpymään. Perehtykää SP:n turvallisuus vesillä -oppaaseen. Suunnitelkaa vaelluksen ruuat huolella, ottakaa huomioon niiden paino, tilavuus, säilyvyys ja energiapitoisuus. Laatikaa yhdessä sekä yhteisten- että henkilökohtaisten varusteiden varustelista. Huolellinen valmistautuminen vaellukselle on ensiarvoisen tärkeää vaelluksen onnistumisen ja turvallisuuden kannalta.

Luokittelu: